Meinasi pää jäädä jumittamaan PAHASTI ajatusmalman kohdilla pakoilleen, samoja asoita junnaamaan, mitä tänään olin tehnyt ja mitä pitää tehdä, sekä olla tekemättä. Pirullinen ajatusmaailma oli jälleen saanut siipiensä alle liikaa tuulta, jotta jaksaisi nousta korkeammalle, nähdäkseen enemmän, missä on tarkkailtavaa ja tutkittavaa Ihmiselle. En valitettavasti osannut katkoa siipiä ajatusmaailman pirulta, vaan annoin sen vielä kohota HIEMAN korkeammalle, kunnes ajatukseni vei voiton ja otin henkisen yliotteen, katkomalla oikein TERÄVÄLLÄ kirveellä HUMAUTTAEN ne pirulliset pirun siivet poikki, ja mieleni vakaantui kertalaakista. Sinne pöllysi se ajatusmaailman paha, jonnekkin.En tiedä minne, vain ainakin pois. Olisi ollutkin toisaalta huono, ellen tätä asiaa olisi kokenut, koska voinen todeta että;"Ei sitä kirvestä heti kannata heittää nurkkaan." Jos alkaisin vielä konkretisoimaan päivän aikana käytyä ajatusmailmaani, en olisi voittanut sittenkään pahaa hyvällä, vaan käynyt jälleen asiani pahana kokemuksena. Tästä on hyvä jatkaa. :)