No, ei vaineskaan, kun aivan sika mukavaa. Selkä on kipeä edelleen, eikä se siitä miksikään parane ennekuin petari on saatu paikoileen. Muutekseen Rakkaani ja Minä, eli me jakselemme aivan loistavasti, olen vakaasti sitämieltä, että olen itse ollut se osapuoli, joka EI ole tarkkaan jokaista sanaa ottanut huomioon tässä meidän parisuhteessa. Silloin kun tulee ns. ärtsyt olot jommallekummalle, tai vaikkapa molemmille samaan aikaan, peruslähtö kohtaisesti pyrin ja pyrimme keskstelun kautta. Jos se ahdistaa hiemaankaan tai tuottaa "pahaa oloa", menemme levoille, eli toimittamaan omia asoitamme, omiin asuntoihimme tai minä lähden kävelylle ulos, tms. Vaihtoehtoja ON paljon. Kun tuntuu paremmalta, voimme taas jatkaayhdessä oloa. Ei vaadi välttämättä kuin puolestatunnista pariin tuntiin, niin taas on asiat kohdallaan, palautuneena. Sairauksia on niin monenlaisia ja niistä on vielä olemassa hyvinkin erikoisia yhdistelmiä, joita ON vaikea ymmärtää, ennekuin itse on paljon yhdessä sairaan Ihmisen kanssa. Joskus käy niinkin, että kun alkaa YMMÄRTÄMÄÄN sairasta, sairastaa samaa Itsekkin, ainakin jollain tasolla. Koskaan EI voi kokea samaa, mitä ITSE sairautta tai Tautia poteva kokee. Kukaan terve Ihminen EI voi tietää KOSKAAN, miltä tuntuu olla SAIRAS. Flunssat ym. ovat erikseen. P.S: "Kantansa kullakin,Lanta-kasa jokaisella,TÄH? :)